Soweton mellakat

Kuolettavasti haavoittunutta Pietersonia kannetaan pois ampumapaikalta. Vierellä juoksee Pietersonin sisar Antoinette. The World -sanomalehden kuvaajan Sam Nziman kuuluisa otos Soweton mellakoista.

Soweton mellakat olivat vuonna 1976 Johannesburgin Soweton townshipissa syttyneitä mellakoita, jotka aiheutuivat Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon suunnitelmasta ryhtyä käyttämään afrikaansia tasaveroisesti bantuopetuksessa englannin rinnalla. Mustien eteläafrikkalaisten mielessä afrikaans liittyi maan sortojärjestelmään. Soweton mellakat olivat alkuna toiseksi viimeiselle merkittävälle apartheidin vastaiselle joukkotoiminnalle. Nykyään Soweton mellakoiden alkamisen muistopäivä 16. kesäkuuta on Etelä-Afrikassa yleinen vapaapäivä, ”Nuorison päivä” (engl. Youth Day).

16. kesäkuuta 1976 sadat lukiolaiset Sowetossa lähtivät mielenosoitusmarssille koulultaan kohti alueen jalkapallostadionia vastalauseena afrikaansinkielistä opetusta vastaan. Alueelle kerääntyi pian suuri joukko poliiseja, jotka alkoivat tulittaa oppilaita ja heittää kyynelkaasukranaatteja. Uutinen 13-vuotiaan oppilaan Hector Pietersonin kuolemasta levisi nopeasti, kun johannesburgilaisen The World -sanomalehden valokuvaajan Sam Nziman kuva kuolettavasti haavoittunutta Pietersonia kantaneesta oppilaasta, jonka vierellä juoksi tämän sisar Antoinette, julkaistiin ympäri maailmaa.

Pian oppilaat ja muut Soweton asukkaat hyökkäsivät hallintorakennuksia vastaan ja polttivat muun muassa erään virastorakennuksen. Poliisien tulituksessa kuoli ainakin kolme mielenosoittajaa ja toistakymmentä haavoittui. Hallitus sulki seuraavana päivänä kaikki alueen koulut ja laittoi maan armeijan hälytystilaan. Soweton mielenosoitukset levisivät nopeasti koko maahan, ja nuorten opiskelijoiden aktiivisuus herätti henkiin myös vanhemman väestön vastarinnan. Afrikkalaisten kaupunkialueella ihmiset ryhtyivät järjestäytymään poliittisesti samalla tavoin kuin 1950-luvun vastarintakampanjoiden aikana. Mellakoiden jälkeen sadat nuoret afrikkalaiset pakenivat naapurimaihin ilmoittautuen PAC:n ja ANC:n sissisotilaskoulutukseen.

Soweton mellakoiden väkivaltainen tukahduttaminen herätti myös kansainvälistä huomiota. YK:n yleiskokous oli jo vuonna 1962 tuominnut apartheid-järjestelmän, ja vuonna 1963 turvallisuusneuvosto oli asettanut Etelä-Afrikan vapaaehtoiseen aseidenvientikieltoon. Mellakoiden jälkeen turvallisuusneuvosto muutti aseidenvientikiellon pakolliseksi kaikille YK:n jäsenvaltioille. Maailmalla syntyi myös voimakkaita kansanliikkeitä painostamaan yrityksiä lopettamaan liiketoiminnan Etelä-Afrikassa. Myös eteläafrikkalaiset urheilijat suljettiin pian kansainvälisten kilpailujen ulkopuolelle, ja eteläafrikkalaista kulttuuria ja turismia ryhdyttiin boikotoimaan laajasti.

Lähteet

• Hunter-Gault, Charlayne: Inside Africa: Soweto Uprising Remembered 15.6.2001. CNN. Arkistoitu 2.9.2007. Viitattu 9.8.2007. (englanniksi)
• McAulay, Matt: The Soweto Riots Charlotte Country Day School. Arkistoitu 13.8.2007. Viitattu 9.8.2007. (englanniksi)